Lentokenttäfiiliksiä

Vihdoin kaikki paperiasiat on hoidettu. Heräsimme vähemmän virkeinä aamulla kello 4. Helsinki-Vantaalla vallitseva tunne oli halu mennä kotiin nukkumaan. Ensimmäinen lento lähti klo 7 ja oli Tukholmassa klo 7. Sari ei muista matkasta mitään (joillakin unenlahjoja riittää), Pirianna sai keskittyä koko matkan pitämään flunssaiset korvat auki. Hämmentävä kokemus kummallekin.

Tukholman kentällä etsimme heti ensimmäisenä tallelokeron matkatavaroille ja suuntasimme lähimmille penkeille nukkumaan. Penkit olivat yllättävän nukkujaystävällisiä. Nyt olemme toipuneet aamutokkurasta, eikä lentoonkaan ole kuin 5 tuntia aikaa. Check in lennolle aukenee melko pian ja voimme siirtyä matkustajien puolelle. Onneksi kentältä löytyi kahviloita myös turvatarkastuksen ulkopuolelta.

Edessä on noin 10 tunnin lento Etiopiaan ja parin tunnin vaihdon jälkeen lento Sambiaan. Perillä pitäisi olla klo 14:25 perjantaina. Mielenkiinnolla odotamme, pysähtyvätkö lentokoneet Egyptissä ja Zimbabwessakin. Ajoittain perhoset käväisevät vatsassa, mutta matka ei vielä tunnu kovin todelliselta. Lentokateutta ei kuitenkaan ole ilmassa (tiedättehän sen tunteen, kun istuu lentokentällä ja katsoo lähteviä lentoja, ja toivoo olevansa matkalla Japaniin/Intiaan/Brasiliaan/Australiaan, kun on todellisuudessa matkalla esimerkiksi Ouluun tai hakemassa jotakuta muuta kentältä).